Suomi 100

Suomenlinnan Suomi100-juhlavuoden ohjelma peilaa kansainvälistä nykypäivää ja katsoo tulevaisuuteen.

suomifinland100-tunnus_sininen_rgb

Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017, ja Suomenlinnassa on juhlavuonna monipuolista ohjelmatarjontaa pitkin vuotta. Luvassa on juhlia, musiikki- ja taidetapahtumia sekä näyttelyitä. Ravintoloissa on tarjolla juhlamenuita, ja kahviloissa herkutellaan juhlaleivonnaisilla.

Juhlavuoden aloittaa helmikuussa Philomela-kuoro, joka laulaa kolmen konsertin sarjallaan eläviksi Suomen vuodet 1917–1918. Toukokuun alussa avataan valokuvaajan Tim Birdin valokuvanäyttely, Suomenlinna – valon saaret, Suomenlinna-museossa. Tammikuussa 2018 Tenalji von Fersenin leipomon valtaa soiva näyttely Satavuotias yö, johon liittyy myös konsertteja.

Suomenlinnan nuoret voimat, koululaiset ja päiväkotilaiset, valmistavat paikallisten taiteilijoiden ohjauksessa esityksen, joka katsoo tulevaisuuteen lasten silmin. Esitykset nähdään marraskuussa Tenalji von Fersenissä.

Ehrensvärd-seuran järjestämä lasten seikkailukierros ”Vuosisatojen aikamatka”, jolle voi osallistua kesällä 2017 on osa Suomi 100 -ohjelmaa. Esitys kertoo elävästi ja hauskasti Suomenlinnasta kolmella vuosisadalla ja valtakaudella.

Paikalliset toimijat tuovat kansainvälisyyttä linnoitukseen

Suomenlinnassa toimiva Helsinki International Artist Programme HIAP tuo kansainvälistä väriä linnoitukseen. Merkkivuosien residenssiohjelmien teemana on Frontiers in Retreat. HIAPin Gallerian Augustaan syntyy näyttelyjä ja tapahtumia näistä ohjelmista. Helsingin taiteilijaseuran Galleria Rantakasarmissa on puolestaan luvassa HTS 50 vuotta -juhlanäyttely.

Keramiikkatyöyhteisö Pot Viapori viettää juhlavuonna 45-vuotispäiviään. Merkkivuotta juhlistetaan syyskuussa, kun virolainen Asuurkeraamika vierailee Pot Viaporissa. Paikallinen taidekäsityö esittäytyy toukokuussa järjestettävässä Arts & Crafts -päivässä, joka on osa Väkevä Viapori -kevätkarnevaalia. Myös vuosittaiset festivaalit ottavat teemansa merkkivuosien mukaan, esimerkkinä Viapori Jazz.

Sotilaslinnoitus liittyy itsenäiseen Suomeen

Sveaborg eli suomalaisittain Viapori oli vielä vuodenvaihteessa 1917–1918 venäläinen varuskuntalinnoitus ja liittyi itsenäiseen Suomeen virallisesti vasta toukokuun 12. päivänä 1918. Sinä päivänä Suomen valtiolippu nostettiin ensimmäisen kerran salkoon Kustaanmiekan bastioni Zanderilla, ja linnoituksen nimi muutettiin Suomenlinnaksi. Sen vuoksi 100-vuotisjuhlallisuudet linnoituksessa jatkuvat toukokuuhun 2018 asti.

Suomalaisen linnoituksen alkutaival näyttäytyy ankeana

Juhlimisen rinnalle nousee keväällä 2018 myös muistaminen. Sisällisota ja punavankileirit tulivat linnoitukseen jo paria kuukautta ennen Suomen lippua.

Vankilana toiminutta ja museoitua karsserisiipeä kruununlinna Ehrensvärdissä esitellään yleisölle. Myös toinen suljettu paikka, toisen maailmansodan aikainen ilmavalvontakeskus, avataan yleisön nähtäväksi, kun Suomen ilmavoimat täyttää 100 vuotta 2018.

Suomenlinnan hoitokunta panostaa juhlavuoteen kunnostamalla keskeisiä historiallisia paikkoja, kuten Kuninkaanporttia ja Ehrensvärdin hautaa. Hoitokunta on tuottanut juhlavuoden kunniaksi verkkonäyttelyn, joka esittelee minkälainen Sveaborg Venäjältä Suomelle siirtyi.

Suomenlinnan juhlavuoden ohjelmat julkaistaan tapahtumakalenterissa sitä mukaa, kun tapahtumien yksityiskohdat vahvistuvat.