Tenalji von Fersen

Juhlasali on kunnostettu vuonna 1775 rakennettuun linnoituksen leipomon viljavarastoon. Salille ominainen ilme syntyy korkeiden tiiliholvien rosoisesta ja elävästä pinnasta. Salin pohjoisenpuoleiset ikkunat aukeavat telakka-altaalle.

Soveltuvuus	juhlatilaisuudet klo 10-01, kokoukset ja seminaarit klo 8-20, konsertit
Henkilömäärä	max 200 (teatteri 170, illallinen 200)
Tilat	suuri holvattu sali, keittiö, eteinen, wc-tilat eri rakennuksessa
Kalustus	pöydät ja tuolit 200 henkilölle, puhujapönttö, esiintymislava(3x6m)
Varustus	valkokangas, dataprojektori, internet-yhteys (WLAN), mikserivahvistin, langallinen mikrofoni, fläppitaulu, TV, VHS/DVD-soitin, invahissi, flyygeli (lisämaksusta)
Huomaa!	wc-tiloihin kuljetaan ulkokautta, tilassa invahissi

Suomenlinnan sisemmässä bastionikehässä sijaitseva Tenalji von Fersen kuuluu saarten arvokkaimpiin rakennuksiin, ja sen holvatut salit ovat linnoituksen komeimpia. Tenalji von Fersen sijaitsee Suomenlinnan Susisaarella kuivatelakan kupeessa.

Juhlasali on kunnostettu vuonna 1775 rakennettuun linnoituksen leipomon viljavarastoon. Salin rosoiset ja eläväiset tiiliholvit ja suuret ikkunat luovat tilaan erityistä tunnelmaa. Tenalji von Fersen soveltuu niin juhlatilaisuuksien, konserttien, kokousten kuin konferenssienkin järjestämiseen. Istuva illallinen on mahdollista kattaa 200 hengelle.

Pääsalia jakavat korkeat holvikaaret ja näin tila jakautuu luonnollisesti erillisiin osiin esimerkiksi ruokailulle ja ohjelmalle. Pöytiä ja tuoleja ei ole järjestetty valmiiksi, kalustuksen voi tilata erikseen lisämaksusta. Salin valaistus on himmennettävissä ja ikkunoissa on pimennysverhot. Flyygelin käyttö onnistuu lisämaksusta. Juhlasalin wc-tilat sijaitsevat vastapäisessä bastion Sethissä. Samassa rakennuksessa ovat myös asiakasvarastot. Juhlasaliin pääsee pyörätuolilla invahissiä käyttämällä.

Tenalji von Fersenin kanssa samassa rakennuksessa sijaitseva pienempi Myllysali on mahdollista yhdistää varaukseen. Tällöin tiloissa onnistuvat suuremmatkin tilaisuudet, kun läpikulku tilojen välillä käy niitä yhdistävien Leipomon ja Korppukuivaamon käytävien kautta.

Tilan historia

Rakennuksen vanhin rakennusvaihe ajoittuu jo 1750-luvun alkuun, jolloin nykyisen leipomo-osan paikalle alettiin rakentaa varastorakennusta sadevesille. Vuonna 1759 alkoi telakan pumppuhuoneen rakentaminen suuren kaleerialtaan lounaisosaan. Vuoteen 1761 mennessä oli pumppuhuoneeseen louhittu kaksi kaivoa, jotka olivat yhteydessä telakka-altaisiin holvatun käytävän välityksellä.

Uusi vaihe Tenalji von Fersenin historiassa alkoi vuonna 1773. Tuolloin alettiin toteuttaa J. M. Sprengtportenin johdolla laadittua yleissuunnitelmaa. Vesivarastohankkeesta luovuttiin ja sen ja pumppuhuoneen väliselle alueelle alettiin rakentaa suurta leipomorakennusta, joka valmistui pääosin vuonna 1775.

Venäläisen kauden alussa rakennus oli entisessä käytössään, mutta 1830-luvulla lämmittämätön ullakko muutettiin kasarmitiloiksi. Leipomoa käytettiin yhä entiseen tarkoitukseensa. Krimin sodan pommituksessa rakennuksen ylin kerros vaurioitui niin pahoin, että se purettiin ja jäi tämän jälkeen vain matalaksi ullakoksi peltikaton alle. 1880-luvulla pumppukuilut täytettiin maalla ja pumppuhuoneeseen tehtiin asfalttilattia ja se sisustettiin maneesiksi ampumaharjoituksia varten.

Suomalaisen kauden alussa rakennus oli vankikasarmina, ja tämän jälkeen mm. sukellusvenelaivaston akkulataamona ja varastona, ja myöhemmin Valmet Oy:n varasto- ja verstastiloina. Vuonna 1964 rakennus siirtyi Muinaistieteellisen toimikunnan, nykyisen Museoviraston, hallintaan jonka johdolla tiloista purettiin lukuisia rakennushistoriallisia kerrostumia ja otettiin esille alkuperäinen tilarakenne. Näiden purkutöiden jäljiltä rakennus oli 1990-luvun loppuun asti käyttämättömänä kylmänä “purkurauniona”.

Kunnostustöiden ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 1998, suuri varasto kunnostettiin nykyiseen käyttöönsä. Salin alkuperäinen tiililattia oli pahoin rapautunut eikä olisi kestänyt käyttöä. Lattian suojaksi rakennettiin uusi lankkulattia, jonka alle tehtiin kaikki tarvittavat tekniset asennukset. Rapautuneet holvit puhdistettiin ja jätettiin rappaamatta. Näin salin ilme ei ratkaisevasti muuttunut.

Saapuminen

HKL:n lautta liikennöi saareen ympäri vuoden. Matkaa päälaiturista Fersenille on noin 700 m. Vesibussi pysähtyy kesällä Suomenlinnakeskuksen laituriin, josta matkaa on noin 200 m.