Historia

Suomenlinnan historia kietoutuu läheisesti Suomen ja Itämeren historiaan. Linnoitus rakennettiin 1700-luvulla Ruotsin valtakunnan itäisen puolustuksen kulmakiveksi. Linnoitus siirtyi Venäjän haltuun 1800-luvun alussa ja sen tehtäväksi tuli vartioida Pietariin johtavia laivaväyliä yhdessä Tallinnan ja Kronstadin laivastotukikohtien kanssa.

Tärkeimmät vuosiluvut

1748 Linnoituksen rakennustyöt alkoivat Augustin Ehrensvärdin johdolla. Kaksi vuotta myöhemmin linnoitus sai nimen Sveaborg, suomeksi Viapori.

1788 Kustaa III:n sota alkoi. Viapori toimi sodassa Ruotsin päätukikohtana.

1808 Suomen sota ja Viaporin piiritys. Linnoitus antautui Venäjän armeijalle 3 kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen.

1855 Krimin sota ja Viaporin pommitus. Linnoitus kärsi pahoja vaurioita englantilais-ranskalaisen laivaston pommituksessa.

1906 Viaporin kapina. Linnoituksessa syttyi sotilaskapina osana Venäjän vallankumousliikettä.

1917 Venäjän vallankumous. Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta.

1918 Linnoitus liitettiin Suomen valtioon ja se sai nimen Suomenlinna. Suomen sisällissodan jälkeen linnoitukseen perustettiin punavankileiri.

1919 Suomalaisen varuskunnan aika alkoi.

1973 Linnoituksen sotilaallinen kausi päättyi. Opetusministeriön alainen virasto Suomenlinnan hoitokunta perustettiin ja Suomenlinna siirtyi siviilihallintoon.

1991 UNESCO hyväksyi Suomenlinnan maailmanperintöluetteloon.