Suomenlinna II maailmansodassa

Marraskuun lopulla vuonna 1939 Suomen ja Neuvostoliiton välillä puhkesi talvisota, joka päättyi seuraavan vuoden maaliskuussa. Vain hieman yli vuoden kuluttua rauhan solmimisesta maat olivat jälleen sodassa keskenään, kun jatkosota alkoi. Jatkosota päättyi reilun kolmen vuoden kuluttua käynnistymisestään.

Kuvassa olevan intentaariokammarin pääty tuhoutui jatkosodassa.

Suomenlinnan sotaväki

Talvisodan aikana Suomenlinna oli oma varuskuntansa, johon kuuluivat Suomenlinnan ja Santahaminan komendantinpiirit. Suomenlinnassa toimi muun muassa kaksi ilmantorjuntapatteria. Suomen sukellusveneet tukeutuivat myös pääasiassa Suomenlinnaan. Talvisodan päätyttyä tapahtuneessa järjestelyssä ei linnoituksen keskussaarille jäänyt ilmatorjuntajoukkoja, vaan ne keskitettiin koulutussyistä Santahaminaan. Sen sijaan molempien pattereiden kiinteät tykit jätettiin asemiinsa Suomenlinnaan. Jatkosodan puhjetessa rannikkotykistön linnakkeet saatettiin jälleen sotavahvuisiksi. Myös sukellusveneiden päätukikohta säilyi saarilinnoituksessa. Suomalaisen sotaväen lisäksi osa kahdesta saksalaisesta yksiköstä piti Suomenlinnaa tukikohtanaan kesäkuusta 1941 syyskuuhun 1944.

Linnoituksen siviilit

Talvisodan alettua, annettiin kaikille niille henkilöille, joiden ei välttämättä tarvinnut olla Suomenlinnassa, määräys muuttaa pois. Lokakuun 6. päivästä lähtien matkailijoiden pääsy Suomenlinnaan oli kielletty. Ihmiset eivät sodan alussa oikein tuntuneet ymmärtävän sodan aiheuttamaa vaaraa. Jotkut esimerkiksi kerääntyivät valleille seuraamaan Suomenlinnassa olleiden ilmatorjuntapattereiden ammuntaa, vaikka kranaatinsirpaleita rapisi talojen peltikatoille. Myöhemmin sota kuitenkin tuotti suomenlinnalaisille ahdistusta ja pelkoa. Välirauhan aikana vain osa poismuuttaneista muutti takaisin.

Suomenlinnan seurakuntakotiin sijoitettu sotilaskoti.

Jatkosodan alettua Helsingissä tapahtui lähinnä vapaaehtoista evakuointia. Suomenlinnassa ei annettu poistumismääräystä sodan alussa. Helsingin toisen suurpommituksen jälkeen vuonna 1944 lapset ja koululaiset kuitenkin evakuoitiin Suomenlinnasta.

Vaikka linnoitus talvi- ja jatkosodan aikana oli yhä tiukemmin armeijan käytössä, sodat tavallaan muodostivat kynnyksen linnoituksen siirtymiselle kokonaan siviili- ja museokäyttöön. Suuri osa linnoituksessa olleista, sotaan lähteneistä joukoista ei enää sotien jälkeen palannut Suomenlinnaan.

Kirjoitus on tiivistelmä Ove Enqvistin samannimisestä artikkelista.

Tärkeimmät lähteet:

Enqvist, Ove ja Härö, Mikko: Varuskunnasta maailmanperinnöksi. Suomenlinnan itsenäisyysajan vaiheet, Suomenlinnaseura ry, Helsinki (Uusikaupunki) 1998.

Räihä, Eino ja Myllyniemi, Urho: SlRR, Suomenlinnan Rannikkorykmentti 1918-1998, Rannikkotykistön Upseeriyhdistys r.y., Helsinki (Jyväskylä) 1998.