Suomenlinna
Palaute
Media
Yhteystiedot
Suurenna Pienennä

I maailmansota

Venäjä koki tappion Japanille vuosina 1904 - 1905 käydyssä sodassa. Tämä vaikutti merkittävästi siihen, että Venäjä päätti rakentaa Suomenlahdelle niin sanotun Pietari Suuren merilinnoituksen. Myös Viapori oli osa tätä kokonaisuutta, vaikka ei hallinnollisesti kuulunutkaan merilinnoitusketjuun.

Suomenlinnan Rantakasarmi ensimmäisen maailmansodan aikana. Kuva Sotamuseon kokoelmista.
Ensimmäisen maailmansodan alkaessa uusi Tallinnan laivastotukikohta oli vielä kesken, joten laivastoa alettiin sijoittaa Viaporiin. Myös Helsingissä käynnistettiin linnoitustyöt, mikä tarkoitti sitä, että Ruotsin vallan aikainen suunnitelma mantereen puoleisesta linnoittamisesta toteutui.

Viapori ei kokenut maailmansodassa taisteluja, mutta Venäjällä kevättalvella 1917 tapahtunut keisarivallan kukistuminen aiheutti levottomuuksia linnoituksessa. Venäläisten matruusien kapina levisi maaliskuun puolivälissä myös Viaporiin ja Helsinkiin, joissa surmattiin useita upseereja. Saman vuoden loppupuolella bolsevikit kaappasivat vallan Venäjällä ja Suomi itsenäistyi. Viaporin linnoitus jäi kuitenkin vielä venäläisten haltuun.

Lähteet:
Lagerstedt, John: Viaporin linnoitus ensimmäisessä maailmansodassa. 2009.
Luntinen, Pertti: Viaporin venäläinen varuskunta. Teoksessa Eerikäinen, Liisa (toim.): Viaporista Suomenlinnaksi. Jyväskylä 2006.
Manninen, Markus: Viapori, Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918. Jyväskylä 2000.
Shuster, L: Viaporin satakymmenen vuotta Venäjän palveluksessa. Teoksessa Eerikäinen, Liisa (toim.): Viaporista Suomenlinnaksi. Jyväskylä 2006.


Tykistöä siirretään Viaporista vuonna 1914
Tykistöä siirretään Viaporista vuonna 1914.