Puistot
Ruotsalaisen ajan puistosuunnittelusta ovat Suomenlinnan maisemassa säilyneet etupäässä vain eräiden puistojen ja puutarhojen sijaintipaikat. Puistosuunnittelun ja puutarhanhoidon loistokautta Viaporissa oli venäläinen aika, varsinkin 1800-luvun loppupuoli.

Piperin puisto
Puutarhaviljelyllä on ollut tärkeä osansa Viaporin elämässä ja kulttuurissa. Linnoitusmaisemaan kuuluu erottamattomasti sekä ryytimaita että vaativampia puutarhataiteellisia sommitelmia. Niistä tärkein on Piperin puisto Susisaarella. Se alkoi muotoutua 1770-luvulla. Uudenaikaista maisemataidetta edustivat luonnonmuotoinen lampi, lampeen paalujen varaan rakennettu pavlijonki sekä huvimaja korkealla kalliolla lammen yläpuolella.
Puiston nimi periytyy vasta itsenäisyyden ajalta ja se viittasi Viaporin rakentamista puutarhan syntyaikoina johtaneeseen komendanttiin Petter Bernhard Piperiin ja ehkä myös hänen lähisukulaiseen, 1700-luvun maisemataiteen kehittäjään Fredrik Magnus Piperiin. Nykyinen kahvimajapaviljonki rakennettiin vuonna 1928.
Kunnostustöitä Piperin puistossa on tehty vuodesta 2009 alkaen.
Kirkkopuisto
Isolle Mustasaarelle valmistui ortodoksinen kirkko vuonna 1854 ja sen ympärille perustettiin vuonna 1858 Kirkkopuisto.
Se koostuu kahdesta osasta: kirkkokummusta ja Noakin Arkin (rakennuksen C54) edustalla olevasta puistosta. Kirkkokummulle istutettiin syreenejä. Korkeiksi kasvaneet vanhat lehmukset muodostavat puistoon vaikuttavan ja tunnelmallisen kokonaisuuden. Kirkkopuisto kunnostettiin vaiheittain vuosina 1991—1997, jolloin puistoon istutettiin muun muassa 24 uutta puistolehmusta.
Kasinopuisto
Puisto sijaitsee Ison Mustasaaren pohjoisrannalla linnoitusketjun ulkopuolella.
Se on rakennettu 1800-luvun lopulla ja nimensä se on saanut paikalla tuolloin sijainneesta upseerikasinosta. Muurin kupeessa nykyisen tenniskentän paikkeilla oli tuolloin myös musiikkilava ja keilarata. Kasinopuistossa sijaitsee Suomenlinnan vankileirin muistomerkki.














suomenlinna.fi