Puut

Muualla Suomessa yleiset puulajit, kuten kuusi ja mänty ovat Suomenlinnassa harvinaisia. Alueen tunnusomaisin puu on saarni, joka soveltuu hyvin tuulisille ranta-alueille. Muita linnoituksen lehtipuita ovat esimerkiksi lehmus, koivu, pihlaja, ruotsinpihlaja ja vaahtera.

Puut kasvavat ohuella kasvualustalla kallion päällä. Niillä on vapaata tilaa kasvattaa juuria ja latvusta, sillä Suomenlinnan vähäisen ajoneuvoliikenteen vuoksi maa ei pääse tiivistymään liikaa. Puissa kasvava jäkälä on merkki puhtaasta ilmasta. Kuivien kesien vuoksi Suomenlinnan saarnet ovat joutuneet koville. Niitä on jouduttu kaatamaan, joten enää saarni ei esiinny Suomenlinnassa yhtä runsaana kuin menneinä vuosina.

Rinnakkaiselosta ihmisten kanssa on Suomenlinnan puille sekä etua että haittaa. Rakennusten suojelu hyödyttää myös puita, mutta toisaalta korjaustyöt voivat rikkoa juuria ja kolhia runkoja. Lisäksi jalankulkijat ja nurmikon hoito kuluttavat tyviä ja pintajuuria. Kallioisuus ja maanalaiset vesivirrat haittaavat uusien puiden istutusta. Monet puut ovat kuitenkin syntyneet luontaisesti ilman istuttajaa, ja vanhimmista pyritään pitämään hyvää huolta – ovathan iäkkäimmät puuvanhukset seisseet paikallaan jo 1700-luvulta asti.

Vuonna 2004 tehdyssä puiden kuntoarvioinnissa Suomenlinnan puista löydettiin yli kaksikymmentä sienilajia. Tunnistetuista lajeista kaksi, mehikääpä ja kartanokääpä, luokitellaan vaarantuneiksi. Harvinaisten kääpien asuttamia runkoja halutaan suojella, joten jos vanha ja laho puu kaatuu tai joudutaan kaatamaan, sen runko saatetaan säästää kääpien vuoksi.