Maailmanperintösopimus

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCOn menestyksellisimpiä hankkeita on ollut vuonna 1972 hyväksytyn maailmanperintösopimuksen mukainen kansainvälinen yhteistyö. Yleissopimuksella tähdätään kansojen välisen yhteistyön avulla osoittamaan ja turvaamaan maailman keskeisten kulttuuriperintökohteiden arvot ja säilyminen. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1987.

Maailmanperintösopimuksen tarkoituksena on korostaa jäsenmaiden yhteistä vastuuta maailman kulttuuri- ja luonnonarvoista. Maailmanperintöluettelon kohteet ovat esimerkkejä, joiden avulla pyritään lisäämään kulttuuri- ja luonnonperinnön arvostusta. Kukin jäsenvaltio sitoutuu suojelemaan ja ylläpitämään arvokkaaksi katsomaansa kohdetta tehdessään siitä esityksen luetteloon. Maailmanperintöluettelo edustaa monipuolisesti maailman kiinnostavimpia ja näyttävimpiä rakennustaiteen, muinaiskulttuurin, luonnonmuodostumien ja eliömaailman kohteita.

Uusia ehdotuksia maailmanperintökohteiksi käsitellään maailmanperintökomiteassa, johon jäsenmaat valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Maailmanperintösopimukseen liittyvistä asioista vastaa Pariisissa sijaitseva Maailmanperintökeskus.