Restaurointikohde

Suunnitelmallinen restaurointi- ja kunnostustyö käynnistyi Suomenlinnassa vuonna 1973, jolloin armeija jätti linnoituksen. Suomenlinnalle laadittiin käyttösuunnitelma, jonka tavoitteeksi asetettiin entisen sotilaslinnoituksen säilyttäminen jälkipolville elinvoimaisena kokonaisuutena ja sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä. Linnoituksen restauroinnista ja ylläpidosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, Suomenlinnan hoitokunta.

Käyttösuunnitelman mukaisesti aluksi kunnostettiin sotilaiden majoituspaikkoina toimineita puolustusmuureja ja kasarmeja pääasiassa asunnoiksi ja työhuoneiksi. Muita entisiä hyötyrakennuksia on muunnettu muun muassa museoiksi, korjauspajoiksi, juhla- ja kokoustiloiksi sekä kirjasto- ja päiväkotikäyttöön. Modernia arkkitehtuuria edustavat vain muutama pientalo sekä Suomenlinnakeskus. Matkailupalvelutilat ja keskeisimmät maisematyöt valmistuivat 250-vuotisjuhlavuodeksi vuonna 1998. Muurinkorjaustyö on ilmastosta ja kulutuksesta johtuen jatkuvaa.

Suomenlinnan korjaustöissä alkuperäisiä rakenteita ja materiaaleja pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. Varustuksia, maavalleja ja puolustusmuurin osina toimivia 200 rakennusta kunnostetaan perinteitä kunnioittaen. Alkuperäisiin rakennusosiin tehtäviin muutoksiin ja toimenpiteisiin suhtaudutaan pidättyvästi ja kunnostustöissä käytetään mahdollisuuksien mukaan alkuperäisiä materiaaleja ja työtapoja. Restaurointityötä valvoo Museovirasto.

Restauroinnin kustannukset katetaan valtion budjetista saaduilla varoilla ja vuokrista kertyneillä tuloilla. Linnoituksen tähänastinen korjaustyö on arvoltaan yli 100 miljoonaa euroa.

Seitsemän saarta 80 hehtaarin kokoisella alueella käsittävän merilinnoituksen kunnostus, kehittäminen ja ylläpito edellyttää paitsi asiantuntemusta myös runsaasti työvoimaa. Restaurointityöhön osallistuu eri alojen asiantuntijoita, kuten arkkitehteja, insinöörejä, rakennusalan ammattilaisia, kivimiehiä, puutarhureita, maalareita, tutkijoita ja konservaattoreita. Lisäksi rakennusten ja maiseman kunnostuksen jälkeiseen hoitoon ja ylläpitoon osallistuu lukuisa joukko työntekijöitä. Keskeinen osa muurien ja vallien rakennusten korjaustyöstä tehdään oikeusministeriön alaisen Helsingin avovankilan vankityönä. Suomenlinnassa työskentelee vajaa 100 vankia.

Yksi Suomenlinnan hoitokunnan tutkimuskohteista on tiilen suolarapautuminen. Hoitokunnan johdolla toteutettu EU:n Raphael-ohjelmaan kuuluva European Heritage Laboratories -hanke tuotti vuosituhannen alussa merkittäviä tuloksia, joiden avulla ilmiötä voidaan paremmin ymmärtää ja hallita. Kansainvälinen kiinnostus tuloksia kohtaan on tuottanut tutkijaverkoston yhteistyötä, joka jatkuu edelleen.