Asuminen Suomenlinnassa
Suomenlinnan asunnot ovat muutamaa yksityistaloa lukuun ottamatta valtion omistamia vuokra-asuntoja. Näiden runsaan 330 asunnon vuokraamisesta, korjaamisesta ja huollosta vastaa Suomenlinnan hoitokunta. Noin kolmannes asunnoista on vuokrattu puolustushallinnolle henkilökunnan työsuhdeasunnoiksi.
Suomenlinnan asuinrakennukset
Suomenlinnan siirryttyä siviilihallintoon vuonna 1973 hoitokunta käynnisti varuskunnalle kuuluneiden tilojen muutoskorjaamisen. Asuinrakennukset sijaitsevat eri puolilla linnoitusta, Kustaanmiekasta Länsi-Mustasaarelle asti. Suomenlinnassa ei ole katuosoitteita, vaan osoitteet ilmoitetaan saaren kirjaimella ja rakennuksen numerolla. Osa rakennuksista tunnetaan omalla nimellään, kuten Vaasan kasarmi, Pappila tai Nooakin arkki.
Pääosa asuinkäytössä olevista rakennuksista on rakennettu joko ruotsalaisella tai venäläisellä kaudella. Uusimmat asuinrakennukset rakennettiin 1990-luvulla Iso-Mustasaarelle. Useimmat nykyisistä asuinrakennuksista ovat alun perin olleet upseeriasuntoja tai kasarmeja, joita on jo 1800-luvulla muokattu perheasunnoiksi. Muutostöissä rakennuksen luonne ja ominaisuudet ovat yleensä säilyneet hyvin. Korjaustyön periaatteena on ollut, ettei vanhaan rakenteeseen tuoda uusia, perinteiselle rakentamistavalle vieraita materiaaleja.
Suomenlinnan siirryttyä puolustushallinnolta siviilikäyttöön asetettiin tavoitteeksi merilinnoituksen säilyminen sekä museoalueena että elävänä kaupunginosana. Osa rakennuksista oli tuolloin huonokuntoisia. Asuinrakennusten peruskorjusurakka käynnistyi vuonna 1973 ja se saadaan päätökseen kun rakennuksen C 54 viimeinen kunnostusvaihe valmistuu. Periaatteena on, että ominaisuuksiltaan asumiseen soveltuvat rakennukset kunnostetaan ensisijaisesti asumiskäyttöön.
Suomenlinna kiinnostaa monia asuinpaikkana, mutta asuntoja vapautuu haettavaksi harvoin. Uusia asuntoja ei juuri rakenneta, joten asuntoja vapautuu vain poismuuton tai valmistuvien korjaustöiden jälkeen.
suomenlinna.fi