Suomella aihetta arvostaa maailmanperintökohteitaan

"Uusilta maailmanperintökohteilta vaaditaan nykyään mittavampaa valmistelua ja taloudellista panostusta, sillä niihin kohdistuu valinnan jälkeen matkailullista vetovoimaa, johon on kyettävä vastaamaan"

Tiedote 13.12.2011
Suomenlinnan hoitokunta
 

SUOMELLA AIHETTA ARVOSTAA MAAILMANPERINTÖKOHTEITAAN


Vapaa julkaistavaksi
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen puhe klo 15.15 jälkeen opetus-ja kultuuriministeriön verkkosivulla  http://www.minedu.fi/OPM/Puheet/puhelistaus

-    Jos Suomenlinna ja Vanha Rauma valittaisiin Unescon maailmanperintöluetteloon nyt, ne eivät olisi siellä yksin, vaan Suomenlinnaa olisi täydennetty sisarlinnoituksella, Loviisan edustalla sijaitsevalla Svartholmalla, Hangon Gustavsvärnillä, Suomenlinnaan historiallisesti kuuluvilla Vallisaarella ja Kuninkaansaarella ja Lonnalla sekä vedenalaisella hylkypuistolla lähellä Harmajan majakkaa. Vanha Rauma kuuluisi laajempaan kokonaisuuteen suomalaisia puukaupunkeja, sanoo Museoviraston entinen osastonjohtaja Pekka Kärki, joka edusti Suomea Unescon kokouksessa Tunisian Karthagossa kun Suomen ensimmäiset kohteet valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon 20 vuotta sitten.

Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Maire Mattisen mukaan suuntaus Unescossa on ollut kohti suurempia sarjoja samasta ilmentymästä, jopa valtioiden rajat ylittäviin kokonaisuuksiin, joita Suomessa edustavat Struven mittausketju sekä Merenkurkun maailmanperintöalue Ruotsissa ja Suomessa.

-    lisäksi uusilta maailmanperintökohteilta vaaditaan nykyään mittavampaa valmistelua ja taloudellista panostusta, sillä niihin kohdistuu valinnan jälkeen matkailullista vetovoimaa, johon on kyettävä vastaamaan, Maire Mattinen sanoo. Meillä suomalaisilla on aihetta arvostaa omia kohteitamme. 

Kun Suomen ensimmäiset kohteet valittiin vuonna 1991, maailmanperintöluettelossa oli vain muutama sata kohdetta, mm. Kiinan muuri ja Egyptin pyramidit. Nyt kohteita on lähes tuhat eri puolilla maapalloa.

Suomenlinna ja Vanha Rauma juhlistivat 20 vuottaan YK:n suojeluksessa Suomenlinnan tenalji von Fersenissä tiistaina 13. joulukuuta, samana päivänä kun ne nimitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Kutsuttuina vieraina nähtiin ensi vuonna 40 vuotta täyttävän Unescon maailmanperintösopimuksen sekä Suomen ensimmäisiä kohteita valmistellutta virkamieskuntaa. Avauspuheen piti kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, jonka tiluksiin Suomenlinnan merilinnoitus kuuluu. Suomenlinnaa hallinnoiva maailmanperintökohteen isäntä, Suomenlinnan hoitokunta, on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisista virastoista, joka vastaa linnoituksen restaurointyöstä, hoidosta ja kehittämisestä, jossa korostuu tällä hetkellä matkailun koordinointi ja brändityö.

Rappiotilasta maailmanperintökohteeksi

- Ilman järjestelmällistä kunnostustyötä Suomenlinna ei olisi päässyt maailmanperintöluetteloon sanoo ministeri Jaakko Numminen, joka ehti toimia opetusministeriön kansliapäällikkönä ja Suomenlinnan hoitokunnan johtokunnassa kaksikymmentä vuotta ennen eläköitymistään. Linnoitus oli 1970-luvulle tultaessa rappiotilassa kun se siirrettiin opetusministeriön omistukseen, järjestimme pitkäjänteisen rahoituksen, jolla linnoitus saatiin hyvään kuntoon - parempaan kuin mitä se oli ollut sataan vuoteen, hän muistelee puhelimessa ollessaan estynyt osallistumaan juhlintaan.

Nummisella oli kertoa myös aiheeseen liittyvä anekdootti: Suomenlinnan ja Vanha Rauman maailmanperintökohteiden nimittämisen aikaan 1990 Numminen oli Pietarissa keskustelemassa kaupungin virkamiesten kanssa Suomen instituutin
talon aikaansaamisesta kun Pietarin apulaiskaupunginjohtaja kertoi että he olivat saaneet ”paperin, jossa Unesco ilmoittaa että Pietarin kaupungin keskusta on liitetty maailmanperintöluetteloon” ja kysyi Nummiselta tietääkö tämä "saadaanko siitä rahaa", johon Numminen saattoi heti tuoreeltaan vastata että "ei siitä rahaa tule mutta kunniaa siitä tulee", jonka jälkeen apulaiskaupunginjohtaja tyrkkäsi nimityksestä tulleen pergamenttikäärön pöydälle hieman kauemmaksi hieman halveksuva ilme kasvoillaan.

 ”Maailmanperintöluettelosta pääsee poiskin”

 -    Jos kohteesta ei huolehdita riittävästi, sen maailmanperintöstatus voidaan poistaa. Ensin se kuitenkin siirretään vaaranalaisten listalle, mikä usein johtaa siihen että kyseinen maa ryhtyy toimiin uhan poistamiseksi, Pekka Kärki huomauttaa.
- Muistan hyvin Karthagon kokouksen joulukuussa 1991, jossa Suomenlinna ja Vanha Rauma valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon, kun samanaikaisesti maailmanperintökohteena olevaa Dubrovnikin linnoitettua vanhaakaupunkia pommitettiin mereltä päin, siellä kuoli yli sta siviiliä.Suomenlinna saanee olla tällaisen suhteen rauhassa, Kärki muistelee.

--------------------------------------------------------------------------------
http://www.suomenlinna.fi/media/lehdistokuvia/
 
Synnöve Vaari
Viestintäpäällikkö
Suomenlinnan hoitokunta

040 5102349

 
Lisätietoja:

Johtaja Maire Mattinen, Suomenlinnan hoitokunta, 040 7727182
Heikki Lahdenmäki,suunnittelupäällikkö, Suomenlinnan hoitokunta, 040-528 8777
Kirsi-Marja Siltavuori-Illmer, vanha Rauma,  Rauman museonjohtaja 0443343525

 Linkit:
http://www.nba.fi/fi/maailmanperintokohteet
http://www.icomos.fi/sivut/maailmanperintoe.php
http://www.suomenlinna.fi/suomenlinnan_hoitokunta
http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/maailmanperinto/
http://www.icomos.fi/

Palaa otsikoihin