Tilaa RSS

Mikko Kuiri: Kurtturuusut kuriin Green Office -talkooväen voimin

5.6.2018

Versot katki, kuivumaan ja hakkeeksi. Pinkkejä kukkia puskevan ruusupensaan näännyttäminen kuulostaa julmalta, mutta se on tarpeen. Kurtturuusu ei kuulu Suomenlinnaan. Se on vieraslaji, joka valtaa elintilaa maailmanperintökohteen alkuperäiseltä luonnolta ja vaikuttaa sen ekosysteemiin. Näitä sitkeitä kasveja lähdemme torjumaan yhdessä WWF Green Office -verkoston* talkooväen kanssa Suomenlinnan rantaan toukokuun lopussa. Työn touhussa on nelisenkymmentä vapaaehtoista eri […] Lue lisää

Iina Johansson: Maiseman asukkaat

25.5.2018

Minulta joskus kysytään, mikä on mielestäni kauneinta Suomenlinnan maisemassa. On haastavaa antaa yhtä vastausta, jokainen vuodenaika kun maustaa maisemaa eri vivahteisiin, nostaa näkyviin kiehtovia piirteitä ja tuntuja, jotka vuodenkierron edetessä sitten uudelleen unohtuvat. Esimerkiksi talviset näkymät piirtyvät mieleeni graafisina, vähäisinä väritykseltään. Pakkashuurteen puraisemat, talvitaivaan kalpeaan valoon kurkottavat oksistot ovat karuudessaan ylväitä. Keväällä parasta on aika […] Lue lisää

Milla Öystilä: Kestävä matkailu Suomenlinnassa kannattaa

13.4.2018

Suomenlinnan hoitokunnan matkailuasiantuntija Milla Öystilä kertoo blogissaan Suomenlinnan kestävän matkailun kehittämistyöstä. Kuinka säilytämme yhtä aikaa linnoituksen arvot, laadukkaan kävijäkokemuksen matkailijoille, sosiaalisesti kestävän arjen asukkaille ja ympärivuotisesti kannattavan liiketoimintaympäristön yrittäjille? Lue lisää

Petteri Takkula: Merkkivuoden kaksi puolta

20.3.2018

Tänä vuonna muistamme Suomenlinnan sataa vuotta osana itsenäistä Suomea. Sata vuotta sitten Suomenlinna siirtyi venäläiseltä varuskunnalta Suomen puolustusvoimien käsiin. Leijonalippu nostettiin bastioni Zanderin lipputankoon 12.5.1918 ja linnoituksen nimeksi otettiin Suomenlinna. Suomenlinnan vuosi 1918 tuo kuitenkin monille suomalaisille mieleen vankileirin. Sisällissodan hävinneiden punaisten kohtelu Suomenlinnan ja muilla vankileireillä on yksi Suomen historian kipeimpiä kysymyksiä. Monet perheet […] Lue lisää

Ulla Räihä: Läpinäkyvää vuorovaikutteisuutta – Suomenlinnan tunnelin peruskorjaus

2.3.2018

Suomenlinnan tunnelin peruskorjaus allianssimallilla oli kehittämishanke, joka onnistui yli odotusten. Pöyryn, YIT:n ja Suomenlinnan hoitokunnan muodostama tunneliallianssi on saanut kiitosta poikkeuksellisen hyvästä työilmapiiristä ja ennakkoluulottomasta uusien toimintatapojen omaksumisesta. Peruskorjaus valmistui tavoiteaikataulussa budjetin mukaan, ja hoitokunta sai tilaamansa aikaisempaa turvallisemman tunnelin, joka palvelee suomenlinnalaisia pitkään. Merenalainen noin 1,3 kilometriä pitkä tunneli on Suomenlinnan elämänlanka, sen kautta […] Lue lisää

Tuija Lind: Suomenlinnan arvot, miten säilyttää ne?

23.1.2018

Suomenlinnan status maailmanperintökohteena velvoittaa säilyttämään paikan jälkipolville. Historiallisten kohteiden kehittämisen pohjana on aina arvokeskustelu. Ensin on määriteltävä, mikä on Suomenlinnassa arvokasta, jotta sen voi säilyttää. Suomenlinnalla on eittämättä historiallinen arvo. Paikka todistaa valtasuhteita ja sodankäyntiä sekä on tärkeä osa laivanrakentamisen historiaa. Sen kolmelta vuosisadalta peräisin olevat linnoituslaitteet ja rakennukset liittyvät Suomen historiaan. Fyysiset puitteet on […] Lue lisää