Suomenlinnan 100 vuotta

Suomenlinnan 100 -merkkivuoden piiretty tunnus sekä siihen liittyvä teksti: Itsenäisen Suomen lippu nostettiin Suomenlinnassa ensimmäisen kerran salkoon toukokuun 12. päivänä 1918.Vuonna 2018 Suomenlinnassa vietetään merkkivuotta, sillä linnoituksen suomalainen kausi on kestänyt 100 vuotta. Nostamme merkkivuoden aikana esille Suomenlinnan historiaa ja elämää koko tältä ajalta. Sveaborg eli suomalaisittain Viapori oli vielä vuodenvaihteessa 1917–1918 venäläinen varuskuntalinnoitus ja liittyi itsenäiseen Suomeen virallisesti toukokuun 12. päivänä 1918. Kyseisenä päivänä itsenäisen Suomen lippu nostettiin ensimmäisen kerran salkoon Kustaanmiekan bastioni Zanderilla, ja linnoituksen nimi muutettiin Suomenlinnaksi.

Vuonna 2018 muistelemme linnoituksen suomalaisen kauden satavuotisen taipaleen lisäksi sadan vuoden takaista sisällissotaa ja vankileirejä. Vuoden 1918 vankileiri on synkkä vaihe Suomenlinnan historiassa. Suomenlinnan vankileiri oli toiseksi suurin sisällissodan seurauksena Suomeen perustetuista vankileireistä.

Merkkivuoden tapahtumia voi seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #suomenlinna2018.

Sivun yläreunassa oleva tunnus on Suomenlinnan 100 -merkkivuoden tunnus ja sitä käytetään Suomenlinnan 100 -merkkivuoden tapahtumien yhteydessä. Käyttöoikeudet tunnukseen maailmanperintöpalvelut yksikön tapahtumakoordinaattorilta.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Miten merkkivuosi näkyy Suomenlinnassa?

Suomenlinnan hoitokunta ja viraston sidosryhmät järjestävät tapahtumia linnoituksessa pitkin vuotta.

  • Puolustusvoimat täyttää tänä vuonna 100 vuotta, minkä vuoksi Sotamuseolla avautuu uusia näyttelyitä
  • 2.6. linnoituksessa järjestetään yleisötapahtuma osana Puolustusvoimat 100 -juhlaviikon ohjelmaa. Lue lisää 2.6. tapahtumasta.
  • Suomenlinnan 100 -merkkivuoden luentosarja käynnistyy huhtikuussa 2018
  • Soiva näyttely, Satavuotias yö, aukeaa Suomenlinnassa maaliskuussa. Näyttely käsittelee kuvin, sanoin ja äänin vuoden 1918 tapahtumia Suomessa.
  • Suomen juhlavuonna 2017 julkaistu Venäläinen Viapori -verkkonäyttely kertoo, millaisen Sveaborgin Suomi sai vuonna 1918, kun linnoitus siirtyi venäläisiltä suomalaisille.
  • Ehrensvärd-seuran järjestämä lasten seikkailukierros täyttää merkkivuonna 20 vuotta. Viapori ja salaisuuksien avain seikkailukierrokset järjestetään kesäkaudella.
  • Erikoisohjelman lisäksi Suomenlinnan museot, ravintolat ja kahvilat sekä muut palvelut palvelevat kävijöitä ympäri vuoden.

Tapahtumat täydentyvät tapahtumakalenteriin ja niistä ilmoitetaan tapahtumakalenterissa niiden varmistuttua.

2. Mihin sisällissodan historian kannalta olennaisiin tiloihin pääsee tutustumaan?

Karsserisiipi avataan yleisölle opastettujen kierrosten muodossa keväällä 2018. Karsserisiipi on vankilana toiminut rakennus, joka sijaitsee kruununlinna Ehrensvärdissä Iso Mustasaarella. 1918 muistovuoden erikoiskierroksen aikana vieraillaan tällä Suomenlinnan vankileirin kuolemantuomittujen selliosastolla. Suomenlinnan merkkivuoden tapahtumat julkaistaan tapahtumakalenterissa sitä mukaa, kun yksityiskohdat vahvistuvat. Linkki tapahtumakalenteriin

Karsserisiipeen pääsee tutustumaan myös Yle Svenskanin tekemän Ääniä kuoleman porstuasta -ääniteoksen esityskerroilla. Lue lisää esityksistä ja aukioloista.

Sotavankilerin muistopaikka koostuu kahdesta kalliosta, luonnontilaisesta ja louhitusta sekä kivestä hakatusta suorakulmiosta. Ympäristöteoksen on suunnitellut taitelija Marja Kanervo, ja se julkistettiin 28.9.2004. Muistopaikka sijaitsee lähellä lauttarantaa, päälaiturilta on matkaa muistopaikalle noin 100 metriä. Lue lisää muistopaikasta.

Vuonna 2018 avataan myös Ilmavalvontakeskus IVAK opastettujen kierrosten muodossa keväällä 2018. Kierrokset järjestää Ehrensvärd-seura. IVAK on Susisaarella sijaitseva toisen maailmansodan aikainen ilmavalvontakeskus. Linkki IVAK-sivulle

3. Missä vankipiirit sijaitsivat Suomenlinnassa?

Suomenlinnassa toimi sotavankileiri Suomen itsenäisyyden alkuaikana 14.4.1918–14.3.1919. Kansalaissodan päätyttyä Suomenlinnan vankileirille koottiin yhteensä 10 000 vankia, punakaartilaista tai punaiseksi epäiltyä. Vangeista joka kymmenes menehtyi nälkään ja sairauksiin. Suomenlinnan vankileirillä kuolleet vietiin haudattaviksi Santahaminaan. Vankipiirejä oli yhteensä kuusi.

Linkki vankipiirikarttaan, johon on merkattu vankileirit

Lue lisää sotavankileireistä

4. Voisinko saada kuvia käyttöön sisällissodan ajoista?

Suomenlinnan hoitokunnalla ei ole omaa kuva-arkistoa historiallisista kuvista. Kuvia voi kysyä Museovirastolta, Työväen Arkistosta tai Helsingin kaupunginmuseolta:

Museoviraston tietopalvelut

Työväen Arkisto

Helsingin kaupunginmuseo (Finna-kuvapalvelu)

5. Mistä voisin saada lisätietoja sisällissodan tapahtumista?

Muutamia hyviä lähteitä ovat: