Taustamateriaalit ja käsitteitä

Tälle sivulle on koostettu Suomenlinnan hoito- ja käyttösuunnitelman keskeiset taustamateriaalit ja käsitteet.

Maailmanperintökohteisiin liittyviä käsitteitä

Maailmanperintö
Maailmanperintö on ihmiskunnan yhteistä, ainutlaatuista luonnon- ja kulttuuriperintöä, jonka säilyttäminen on arvokasta erityisten historiallisten, esteettisten tai tieteellisten seikkojen takia.

Yleismaailmallinen arvo (OUV, Outstanding Universal Value)
Kohteen arvo on niin poikkeuksellinen, että se ulottuu yli kansallisten rajojen ja sillä on yhteistä merkitystä koko ihmiskunnalle sekä nyt että tulevaisuudessa.

Yleismaailmallinen arvo (OUV) / Suomenlinna
Suomenlinna edustaa sotilasarkkitehtuurin historiassa merkittävällä tavalla aikakautensa yleisiä linnoitusperiaatteita ja sisältää erityispiirteitä. Suomenlinnan linnoittamisen mallina oli 1600- ja 1700-luvuilla laajasti käytetty bastionijärjestelmä, jota sovellettiin paikallisiin olosuhteisiin. 1800-luvulla sitä kehitettiin edelleen ajanmukaisin linnoituslaittein.

Autenttisuus
Autenttisuus on kulttuurisidonnainen arvo, jota esimerkiksi muoto ja suunnitelma, materiaalit, käyttömuodot, perinteet ja tekniikat, sijainti, paikan henki tai tunnelma määrittelevät.

Autenttisuus / Suomenlinna
Suomenlinnan eriaikaiset linnoituslaitteet, niiden väliset maisemavyöhykkeet sekä rakennuskanta eri aikakausilta muodostavat kokonaisuuden, joka on säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä niin materiaaleiltaan, rakennustavoiltaan kuin arkkitehtuuriltaankin.

Integriteetti / eheys
Eheydellä tarkoitetaan maailmanperintökohteissa sitä, että kohde on riittävän laaja, ehjä ja moitteettomana säilynyt.

Integriteetti / Suomenlinna
Suomenlinna koostuu eri aikakausina toteutettujen puolustus- ja käyttörakennusten sekä maiseman arkkitehtonisesta ja toiminnallisesta kokonaisuudesta. Maailmanperintökohde sisältää alkuperäiset linnoitukseen kuuluneet saaret ja on riittävän laaja muodostamaan ehjän ja kohteen arvot sisältävän kokonaisuuden.

Suoja-alue
Kohdetta ympäröivä alue, joka tarjoaa lisäsuojaa kohteelle sen välittömässä läheisyydessä, sen tärkeiden näkyminen osalta ja muilta kohteen olennaisten ominaisuuksien kannalta.

Hoito- ja käyttösuunnitelma
Hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa kohteen käyttöä ja hoitoa. Se on osa valtion vastuullista maailmanperintökohteen hoitoa.

Kausiraportointi
Kuusivuosikausittain tehtävä selvitys maailmaperintösopimuksen soveltamisesta ja kohteiden tilasta

Maailmanperintökasvatus
Maailmanperintökohteisiin liittyvien arvojen, tietojen ja taitojen opettamista kutsutaan maailmanperintökasvatukseksi. Sen perimmäisenä tarkoituksena on lisätä ymmärrystä maailmanperinnön ainutkertaisuudesta, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia siitä.

Maailmanperintökasvatus pyrkii kannustamaan tulevaisuuden päättäjiä osallistumaan maailmanperintömme suojelemiseen sekä mahdollistamaan sen, että heillä olisi tarvittavat tiedot ja taidot torjua maailmanperintöömme kohdistuvia uhkia.

Kulttuuriperinnön ja restauroinnin käsitteitä

Arkeologinen kulttuuriperintö
Arkeologisella kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan maassa tai vedessä säilyneitä, ihmisen toiminnasta esihistoriallisena tai historiallisena aikana syntyneitä rakenteita, muodostumia ja löytöjä eli muinaisjäännöksiä. Ne ovat osa vanhinta kulttuuriympäristöämme, jota tutkitaan ensisijaisesti arkeologian menetelmin. Myös muinaisjäännöksiä koskeva arkistoaineisto on osa arkeologista kulttuuriperintöä.

Arvo ja merkittävyys
Rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaisemien arvoa määriteltäessä puhutaan mm. historiallisista, rakennushistoriallisista, arkkitehtonisista, rakennusteknisistä, taiteellisista ja maisemallisista arvoista. Kohteen arvon määrittämisessä (arkikielessä myös arvottaminen) käytetään vakiintuneita kriteerejä. Alueiden ja kohteiden hoito ja suojelu perustuu tunnistettuihin arvoihin ja niiden valtakunnalliseen, maakunnalliseen tai paikalliseen merkittävyyteen.

Konservointi
Konservointi on kohteen (rakennuksen, rakennusosan, esineen, taideteoksen, pinnan, materiaalien) käsittelyä siten, että edistetään sen säilymistä. Konservoinnilla pyritään pysäyttämään kohteen vaurioituminen. Konservointia tekevät erityisen koulutuksen saaneet konservaattorit, joilla on eri materiaalien säilymiseen, patinan varjelemiseen, eri aineiden ja materiaalien yhteensopivuuteen ja poistettavuuteen liittyvää erikoisosaamista. Konservointi perustuu kohteen ja menetelmien tutkimukseen. Tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan tarkasti. Konservointi kohdistuu aina materiaaliin ja edellyttää paitsi kohteen, myös aikaisempien lisäysten ja muutosten tuntemista.

Kulttuuriomaisuus
Kulttuuriomaisuus on omaisuutta, jolla on huomattava merkitys kansojen kulttuuriperinnölle. Kulttuuriomaisuutta ovat arvokkaat taide- ja esinekokoelmat, valokuvat, kirjat ja muut painetut aineistot, äänitteet, elokuvat, arkistokokonaisuudet, rakennukset ja niiden kiinteät sisustukset, rakennetut alueet sekä muinaisjäännökset.

Kulttuuriperintöyhteisö
Kulttuuriperintöyhteisö tarkoittaa niitä ihmisiä, jotka arvostavat tiettyjä kulttuuriperinnön piirteitä, joita he haluavat julkisen toiminnan puitteissa ylläpitää ja välittää tuleville sukupolville.

Restaurointi
Restauroinnilla tarkoitetaan erityisesti rakennuksen tai sen osan kulttuurihistoriallisen arvon säilyttävää korjaamista. Myös laajempia kokonaisuuksia kuten rakennusryhmiä tai puutarhoja voidaan restauroida. Restaurointi on prosessi, jonka tavoitteena on turvata kohteen tunnistettuja ja vaalittavia arvoja. Jotta restaurointia voidaan suunnitella, kohteen ominaisuuksista ja säilytettävistä piirteistä on oltava tutkittuihin tietoihin perustuva selkeä käsitys. Korjaus- ja muutostoimenpiteet valitaan, mitoitetaan ja kohdistetaan restauroinnin tavoitteiden kannalta edullisimmalla tavalla, arvioiden niiden vaikutuksia kohteeseen. Restaurointiin kuuluu kohteen ja sille tehtävien toimenpiteiden dokumentointi ja tiedon tallentaminen.

Säilyttäminen
(Rakenteellisesti käypää) alkuperäistä, eri-ikäistä rakennetta ja materiaalia pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon.

Maiseman käsitteitä

Maisema
Muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta, jotka ovat ns. maiseman perustekijöitä, niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä maiseman visuaalisesti hahmotettavasta ilmiasusta, maisemakuvasta.

Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja / tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta.

Maisemaa voidaan tarkastella visuaalisena, toiminnallisena ja rakenteellisena kokonaisuutena.

Maisemanhoito
Toimintaa, jolla kestävän kehityksen näkökulmasta varmistetaan maiseman säännöllinen hoitaminen ja jolla ohjataan ja yhteensovitetaan yhteiskunnan, talouden ja ympäristön kehityksen aiheuttamia muutoksia.

Maisemansuojelu
Tarkoittaa maiseman erityis- tai ominaispiirteiden säilyttämistä ja ylläpitoa toimenpitein, jotka ovat perusteltuja luonnonmuotojen ja/tai ihmisen toiminnan perinnearvon vuoksi.

Maisemavaikutus
Maisemavaikutus koostuu muutoksista maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Visuaaliset vaikutukset ovat yksi maisemavaikutusten osajoukko.

Suurmaisema / Suomenlinna
Linnoitussaaria ympäröivä maisema

Käyttöön ja talouteen liittyviä käsitteitä

Julkinen rahoitus
Valtiolta tai kunnalta tuleva rahoitus

Kestävä matkailu
Kestävä matkailu ottaa huomioon niin nykyiset kuin tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset keskittyen kävijöiden, elinkeinon, ympäristön ja paikallisyhteisön tarpeisiin. Suomenlinnan kestävän matkailun strategia Unescon kestävän kehityksen matkailustrategian pohjalta 

Korjausvelka
Kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että tarpeelliset korjaukset ovat jääneet tekemättä.

Kustannusvastaavuus
Maksullisten palvelujen maksutuloilla katettavat palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kulut

Kävijä
Kävijä on henkilö, joka matkustaa tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelee siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan, ja jonka matkan tarkoituksena on muu kuin sellaisen toiminnan harjoittaminen, josta maksetaan korvausta matkan kohteena olevassa paikassa.

Suomenlinnan kävijät voidaan jakaa kahteen pääryhmään: vapaa-aikaa ulkoillen viettäviin kaupunkilaisiin sekä nähtävyyteen tutustumaan tulleisiin matkailijoihin. Näiden lisäksi linnoitukseen tullaan myös opintoretkille, kokouksiin ja juhlatilaisuuksiin.

Kävijähallinta
Käytäntö, joka varmistaa, että kävijä voi saavuttaa kohteessa laadukkaan kokemuksen kestävällä tavalla. Kävijähallinnalla tarkoitetaan muun muassa sitä, että kävijöitä ohjataan halutuille reiteille, koska näin voidaan parantaa kohteen kulutuskestävyyttä ja minimoida asukkaille ja kävijöille matkailusta aiheutuvia haittoja. Suomenlinnassa linnoituksen herkimpiä kohtia voidaan suojata kävijähallinnan keinoin.

Matkailun paikallistaloudelliset vaikutukset
Matkailun paikallistaloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan kävijöiden rahankulutusta kohteessa ja sen lähialueella sekä kulutuksesta johtuvia välittömiä, välillisiä ja kerrannaisia vaikutuksia.

Omarahoitus
Se osuus kustannuksista, jonka organisaatio itse rahoittaa

Paikallisyhteisö / Suomenlinna
Paikallisyhteisön ytimessä ovat saaren asukkaat, toimijat, työntekijät ja laajemmin paikallisyhteisöön voidaan lukea muun muassa vakituiset käyttäjät ja muut helsinkiläiset.