Maisema-asiantuntija Iina Johansson

iina

Suomenlinnan hoitokunnan restaurointipalveluissa maisema-asiantuntijana työskentelevän Iina Johanssonin työpaletti on monipuolinen, käsittäen muun muassa maisemanhoidon suunnittelua, koulutusyhteistyötä, jätehuoltokokonaisuuden suunnittelua ja sen myötä ympäristönsuojelua. Johanssonin työtehtävät linkittyvät aina tavalla tai toisella toisiinsa.

– Vastaan maisemanhoidon linjauksista, siitä millä tavoin maisemaa hoidetaan ja miten alueita käytetään. Suomenlinnassa on noin 90 viljelypalstaa, jotka tuovat niin eloa kuin autenttisuutta maisemaan, onhan linnoituksessa ollut asukkaiden ryytimaita 1700-luvulta lähtien.

Maisema-asioiden lisäksi Johansson hoitaa Suomenlinnan ympäristöasioita.

– Olen laatinut Suomenlinnan nykyisen jätehuoltosuunnitelman, jonka tavoitteena on ohjata jätehuollon toteutumista täällä lainsäädännön mukaisesti, ympäristöä vaarantamatta. Kasvillisuuden, maaperän ja vesien turvallisuus ei saa olla uhattuna. Ympäristöasioiden palettiin kuuluu myös pilaantuneet maat -kokonaisuuden koordinointi.

– Kuten muualla Suomessa ja monella paikalla manner-Helsingissä, myös Suomenlinnassa on pilaantuneita maa-alueita. Pilaantuneet maat eivät aiheuta vaaraa asukkaille tai kävijöille tai edes estä viljelyä. Lain mukaan tällaisten alueiden kunnostustarve on kuitenkin maassamme selvitettävä aina, kun rakennushankkeiden yhteydessä kosketaan maaperään.

– Suomenlinnalla on sotaisa menneisyys ja kuivatelakka on toiminut täällä pitkään. Lisäksi menneinä vuosina on käytetty aineita, joiden nykyään tiedostetaan olevan haitallisia. Maahan on näistä syistä jäänyt maaperässä luontaisestikin esiintyviä raskasmetalleja liian suurina pitoisuuksina.

– Aina kun Suomenlinnassa kaivetaan maata, sen haitta-ainepitoisuudet tutkitaan, ja jos pitoisuudet ylittävät tietyt rajat, maa-ainekset käsitellään lainmukaisesti. Työtä tehdään yhdessä ympäristökonsultin ja -viranomaisen kanssa. Niin sanotut herkät alueet, kuten päiväkodin piha, on jo kunnostettu.

Johansson myös vetää maisemakierroksia erilaisille sidosryhmille, kuten viheralan opiskelijoille ja ammattilaisille sekä suunnittelee koulutusyhteistyötä muun muassa puutarha-alan oppilaitosten kanssa.

– Suomenlinnan hoitokunnalla on Työtehoseuran kanssa koulutusyhteistyösopimus, jonka puitteissa puutarhatalouden perustutkinnon tutkinnon osa Erityisviheralueiden ylläpitäminen sijoittuu Suomenlinnaan. Olen laatinut verkko-opintomateriaalin, jonka avulla opiskelijat ensin perehtyvät Suomenlinnan tietopuoliseen taustaan, opettelevat tunnistamaan alueen kasvilajistoa aikakausittain sekä ymmärtävät Suomenlinnan maiseman ylläpidon erityispiirteitä. Verkko-opintojen jälkeen opiskelijat tulevat tänne työssäoppimisjaksolle ja suorittavat näyttötutkinnon. Tutkintosuorituksia arvioin näyttötutkintomestarin ominaisuudessa.

Johanssonin työssä merkittävä osa on Suomenlinnan kasvillisuudella, jossa ainutlaatuista on sen kerroksellisuus. Arkkitehtuurissa ja kasvillisuudessa näkee eri aikakausien vaikutukset – Suomenlinnassa kasvaa tulokaslajeja niin ruotsalaiselta, venäläiseltä kuin itsenäistymisen jälkeiseltä ajalta.

– Suomenlinna on tutkijoille ja kasviharrastajille todella arvokas paikka, on muinaistulokkaita ja kulttuuriseuralaisia. Valleilla kasvaa lajeja, jotka eivät ole levinneet muualle ja joidenkin venäläiskauden tulokkaiden suurimmat Helsingin seudun esiintymät löytyvät juuri Suomenlinnasta, Johansson listaa.

Vuonna 2005 hoitokunnalla puutarhurina aloittanut Johansson löytää työstään Suomenlinnan maiseman parissa aina uusia haasteita.

-Maisemassa on oleellista, ettei se ole ainoastaan staattinen näkymä, jota ihaillaan. Maisema on dynaaminen ja elävä kokonaisuus, jonka voi kokea kaikilla aisteilla. On mielenkiintoista seurata, miten ilmastonmuutos ja Suomenlinnan käytön muuttuminen tulevat vaikuttamaan tämän vuosisataisen jatkumon tulevaisuuteen. Luonnonvoimien kanssa työskentely on aina haastavaa, eikä sääolosuhteita voi hallita. Talvet ovat ilmastonmuutoksen myötä muuttumassa ja kasvillisuutta suojaavat lumipeitteet ovat vähentyneet. Vaikutuksia pitkässä juoksussa esimerkiksi 10 – 20 vuoden kuluttua ei vielä tarkkaan tiedetä. Alan kehittymistä ja tutkimuksia täytyy seurata myös kansainvälisesti ja pitää tuntosarvet auki.

Kulttuurimaiseman hoito

Linnoituksen maisemaa hoidetaan vuonna 1987 laaditun maiseman kunnostussuunnitelman ja myöhempien suunnitelmien perusteella. Tavoitteena on säilyttää eri aikakausien historialliset piirteet sekä maiseman ja sen kasvillisuuden monipuolisuus.

Lue lisää

Aino työskentelee puistotyöntekijänä

Yksi Iinan kollegoista hoitokunnassa on kunnossapitoyksikön puistotyöntekijä Aino Heininen. Hänen työhönsä kuuluu vuodenajoista riippuen muun muassa haravointia, lumenluontia ja heinän niittoa.

Lue Ainon työstä