Suomenlinnan alue
Vedenalainen Suomenlinna
Vedenalainen kulttuurimaisema ja kulttuuriperintö ovat oleellinen osa merilinnoitusta. Ihmisen toiminnasta syntyneitä veden alla sijaitsevia jäännöksiä nimitetään vedenalaiseksi kulttuuriperinnöksi. Vedenalainen kulttuuriperintö on kaikkea sitä, mitä ihmiset ovat meren pohjaan toimillaan aiheuttaneet, rakentaneet tai hukanneet. Yhdessä vedenalaisen luonnonympäristön kanssa jäännökset muodostavat vedenalaisen kulttuurimaiseman.
Suomenlinnan vedenalainen kulttuuriperintö
Vuonna 1748 perustettuun linnoitukseen ja sitä ympäröivälle vesialueelle on kertynyt runsaasti jälkiä ihmisen toiminnasta. Kylmä ja vähäsuolainen Itämeri on säilönyt Suomenlinnan vesialueille päätyneen tavaran kotitalousjätteestä ammuksiin, hylyistä potkukelkkoihin ja polkupyöristä massiivisiin vedenalaisiin patorakenteisiin.
Suomenlinnan ympäristön vesialueilla sijaitsee laivanhylkyjä, joista vanhin on ajoitettu jo 1600-luvulle. Pääosa muinaisjäännöksistä on puulaivojen hylkyjä, mutta myös metallirunkoisia on useampia. Linnoitus on historiansa aikana vaihtanut isäntää kahteen kertaan, ja samalla muistitieto ja arkistoaineisto vedenalaisesta maisemasta on kadonnut. Tämän vuoksi veden alla säilynyt arkeologinen hylkyaineisto on arvokas väylä menneisyyteen.
Tykistölahdella veden pinnan alla sijaitsee maailman suurin vedenalainen hirsiarkkupato, jolla on leveyttä 100 metriä ja korkeutta 12 metriä. Padon tarkoituksena oli suojata korjaustelakka-allasta, jota Venäjän Itämeren laivasto suunnitteli Suomenlinnaan. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 hanke ei koskaan toteutunut, vaan pato jäi merenpohjaan.
Suomenlinnassa järjestetään toisinaan vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyviä seminaareja ja luentoja, joista ilmoitetaan tapahtumakalenterissa. Siirry kalenteriin. YouTubesta voi katsoa lokakuussa 2021 järjestetyn englanninkielisen luennon. Siirry YouTubeen.
Kuva: Minna Koivikko Museovirasto
Vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelu
Museovirasto vastaa Suomessa vedenalaisten muinaisjäännösten suojelusta yhteistyössä Merivartioston kanssa. Muinaismuistolaki suojaa myös vedenalaisia muinaisjäännöksiä, ja vanhat laivanhylyt on rauhoitettu iän perusteella. Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä on tiedot yli 2000 vedenalaislöydöstä, joista noin 800 on rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Tiedot löytyvät Kulttuuriympäristöpalveluiden kyppi.fi portaalista. Siirry portaaliin.
Meriarkeologit tutkivat vedenalaista maailmaa ja välittävät tietoa pinnan alta. Suomenlinnan vedenalaisen kulttuuriperinnön tutkimuksen juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin elettiin vedenalaistutkimuksessa nousukautta. Museoviraston arkistoon on kertynyt vuosien varrella huomattava aineisto monimuotoisesta maisemasta, joka on täynnä ihmisen toiminnan jälkiä. Siirry lukemaan lisää vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä Museoviraston sivuille.
Lue lisää
Linkit avautuvat uusiin välilehtiin.