Syksyinen Suomenlinna, jossa näyy vihreä nurmikenttä ja värikkäät syksyiset puidenlehdet

Linnoitus ja historia

Suomalainen aika

Viaporin linnoitus ei kuulunut Venäjän vallan aikana hallinnollisesti Suomen suuriruhtinas­kuntaan. Suomen itsenäistyttyä 6.12.1917 Viapori jäikin vielä joksikin aikaa venäläiselle sotaväelle, ja hallinto siirtyi suomalaisille vasta keväällä 1918 Suomen sisällissodan aikana.

Sodan loppuvaiheessa valkoiset perustivat Viaporiin sotavanki­leirin punaisille vangeille, joita oli enimmillään linnoituksessa 8000. Vankileirin aikana punaisia teloitettiin, ja osa heistä kuoli tauteihin linnoituksen huonoissa oloissa. Viimeiset vangit poistuivat maaliskuussa 1919.

Suomalaiselle linnoitukselle uusi nimi: Suomenlinna

Toukokuussa 1918 linnoituksen nimi muutettiin itsenäisen Suomen mukaisesti Suomenlinnaksi, ja linnoitus liitettiin Suomen valtioon. Linnoitukseen sijoitettiin pian puolustus­voimien eri yksiköitä, ja Suomenlinnasta tuli suomalainen varuskunta. Hiljalleen käynnistyivät myös pienimuotoiset kunnostustyöt ja saarille suuntautuva matkailu käynnistyi.

Sodan aikana

Talvisodan sytyttyä vuonna 1939 Suomenlinnassa oli muun muassa ilmantorjunta- ja tykistö­joukkoja. Linnoitus toimi suomalaisen sukellusvene­laivaston tukikohtana. Jatkosodan jälkeen Suomenlinnassa jatkoi toimintaansa vain muutama armeijan joukko-osasto.

Siviilihallintoon

1960-luvun puolivälissä puolustusvoimat ilmoitti luopuvansa linnoituksesta. Suomenlinnan Rannikko­tykistö­rykmentti muutti pois, ja Suomenlinna siirtyi siviilihallintoon vuonna 1973. Puolustusvoimien yksiköistä ainoastaan Merisotakoulu jäi Suomenlinnaan ja toimii vanhalla paikallaan edelleen. Suomenlinnan kunnostustyöt alkoivat, ja rakennuksia alettiin kunnostaa asuinkäyttöön.

Suomenlinna liitettiin Unescon maailman­perintö­kohteiden joukkoon vuonna 1991.

Suomalaisella kaudella linnoituksesta on kehittynyt yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista. Sen lisäksi Suomenlinna on yksi Helsingin kaupunginosista ja noin 800 asukkaan koti sekä noin 400 ihmisen työpaikka.

Ilmakuva Suomenlinnasta syksyllä. Kuvassa taustalla Helsinki

Merilinnoitus on maailmanperintökohde

Suomenlinna on yli miljoonalla vuotuisella kävijällään maamme suosituimpia kävijäkohteita. Vuonna 1991 Suomenlinnasta tuli Unescon maailmanperintökohde. Alue on myös yksi Helsingin kaupunginosista ja noin 800 asukkaan koti.

Kuvassa tyttö Miina asuinrakennuksen pihalla

Tarinoita Suomenlinnasta

Kävijöiden lisäksi saarilla voi kohdata muun muassa eri alojen työntekijöitä, taiteilijoita, asukkaita, palomiehiä, merikadetteja tai vankeja. Käy lukemassa millaista on sepän työ linnoituksessa tai miten 8-vuotias Miina viettää aikaa saarilla?