Nähtävyydet

Sotavanki­leirin muisto­paikka

Suomenlinnassa toimi sotavanki­leiri Suomen itsenäisyyden alkuaikana 14.4.1918–14.3.1919.

Kansalais­sodan päätyttyä Suomenlinnan vankileirille koottiin yhteensä 8 000 vankia, punakaartilaista tai punaiseksi epäiltyä. Vangeista joka kymmenes menehtyi nälkään ja sairauksiin. Suomenlinnan vankileirillä kuolleet vietiin haudattaviksi Santahaminaan.

Muistopaikan kallioon louhitut vuosiluvut 1918 ja 1919. Sotavanki­leirin muistopaikka koostuu kahdesta kalliosta, luonnon­tilaisesta ja louhitusta sekä kivestä hakatusta suorakulmiosta. Teos on saatu aikaan ympäristöä muokkaamalla ja rajaamalla. Kallioon on kaiverrettu vuosiluvut 1918 ja 1919, joita taukoamatta virtaava vesi kuluttaa. Teokseen kiinnitettyyn laattaan on merkitty leirin nimi ja ajankohta.

Ympäristö­teoksen on suunnitellut taitelija Marja Kanervo, ja se julkistettiin 28.9.2004. Ison Mustasaaren Kasinopuisto valittiin muistopaikaksi, koska sillä on rauhaisa sijainti pääreittien ulkopuolella, erillään vankileirikäytössä olleista alueista.

Muistopaikka sijaitsee lähellä lauttarantaa, päälaiturilta on matkaa muistopaikalle noin 100 metriä. Kasinopuistoon pääsee kääntymällä lautalta tultaessa vasemmalle ja kääntymättä vaaleanpunaisen Rantakasarmin holvista jatkamalla vähän matkaa pitkin rantatietä. Muistopaikka sijaitsee tien oikealla puolella. Vesibussi pysähtyy kesäkaudella Tykistölahden laiturissa, josta matkaa on noin 500 metriä.

Tuhansia vankeja

Suomenlinnan vankileiri oli toiseksi suurin Suomeen sisällissodan seurauksena perustetuista vankileireistä.

Kolmen valtion historiaa

Linnoitus on ollut merkittävässä roolissa niin Ruotsin, Venäjän kuin Suomen puolustuksessa.