Sotavankileirin muistopaikka

Suomenlinnassa toimi sotavankileiri Suomen itsenäisyyden alkuaikana 14.4.1918–14.3.1919.

Kansalaissodan päätyttyä Suomenlinnan vankileirille koottiin yhteensä 10 000 vankia, punakaartilaista tai punaiseksi epäiltyä. Vangeista joka kymmenes menehtyi nälkään ja sairauksiin. Suomenlinnan vankileirillä kuolleet vietiin haudattaviksi Santahaminaan.

kuvitus_vankileirilahikuvaSotavankileirin muistopaikka koostuu kahdesta kalliosta, luonnontilaisesta ja louhitusta sekä kivestä hakatusta suorakulmiosta. Teos on saatu aikaan ympäristöä muokkaamalla ja rajaamalla. Kallioon on kaiverrettu vuosiluvut 1918 ja 1919, joita taukoamatta virtaava vesi kuluttaa. Teokseen kiinnitettyyn laattaan on merkitty leirin nimi ja ajankohta.

Ympäristöteoksen on suunnitellut taitelija Marja Kanervo, ja se julkistettiin 28.9.2004. Ison Mustasaaren Kasinopuisto valittiin muistopaikaksi, koska sillä on rauhaisa sijainti pääreittien ulkopuolella, erillään vankileirikäytössä olleista alueista.

Muistopaikka sijaitsee lähellä lauttarantaa, päälaiturilta on matkaa muistopaikalle noin 100 metriä. Kasinopuistoon pääsee kääntymällä lautalta tultaessa vasemmalle ja kääntymättä vaaleanpunaisen Rantakasarmin holvista jatkamalla vähän matkaa pitkin rantatietä. Muistopaikka sijaitsee tien oikealla puolella. Vesibussi pysähtyy kesäkaudella Suomenlinnakeskuksen laiturissa, josta matkaa on noin 500 metriä.

Tuhansia vankeja

Suomenlinnan vankileiri oli toiseksi suurin Suomeen sisällissodan seurauksena perustetuista vankileireistä.

Lue lisää sotavankileiristä

Kolmen valtion historiaa

Linnoitus on ollut merkittävässä roolissa niin Ruotsin, Venäjän kuin Suomen puolustuksessa.

Lue lisää linnoituksen historiasta