Moninainen kävijäjoukko

Suomenlinnan kävijämäärien seuranta perustuu matkustajamääriin lautoilla ja vesibusseissa. Lisäksi huomioidaan omilla veneillä saapuvat ja poistetaan kokonaismäärästä asukas- ja työmatkaliikenne. Kävijätutkimukset, joista saadaan kattavasti tietoa kävijöistä ja heidän vierailukokemuksestaan, toteutetaan neljän vuoden välein. Viimeisin tutkimus tehtiin vuonna 2014 ja uusi tutkimus on käynnissä vuonna 2018.

Ulkomaalaisten kävijöiden osuus on kasvanut tasaisesti. Vielä vuonna 1997 ulkomaisten vierailijoiden osuus kävijöistä oli 25% ja viimeisimmän tutkimuksen mukaan jo 57%. Ulkomaalaisten kävijöiden osuus korostuu talvikaudella, jolloin heitä on lähes 70 % kaikista kävijöistä.

Kävijätutkimuksen mukaan kävijät jakaantuvat kahteen selkeään ryhmään: nähtävyyteen tutustumaan tulleisiin matkailijoihin ja vapaa-aikaa ulkoillen viettäviin kaupunkilaisiin. Näiden lisäksi linnoitukseen tullaan myös opintoretkille, kokouksiin ja juhlatilaisuuksiin ja kulttuuritapahtumiin. Lisäksi Suomenlinna on tärkeä kohde monille erilaisille harrastajaryhmille kuten esimerkiksi lintubongareille, valokuvaajille ja historianharrastajille. Suomenlinnan kävijätutkimusten mukaan Suomenlinnaan kävijöitä houkuttelevat historia, nähtävyydet, luonto ja merellisyys. Ulkomaiset kävijät mainitsevat edellisten lisäksi kohteen rauhallisen ja idyllisen ilmapiirin. Merimatka linnoitukseen on myös yksi kohteen selkeistä vetovoimatekijöistä.

Vuonna 2017 kohteessa vieraili 1 042 000 kävijää. Suomenlinna on kesäpainotteinen kohde, 73 % kävijöistä saapui vuonna 2017 kesäkaudella, touko-syyskuun välisenä aikana. Talvikauden kävijämäärät ovat olleet nousussa ja talvikaudella kävijöitä oli jo 276 000. Tämä luku on suurempi kuin muissa linnoissa ja linnoituksissa koko vuoden aikana ja eikä moni Suomen museoistakaan yllä tällaiseen kävijämäärään vuosittain. Voinee siis sanoa, että Suomenlinna on ympärivuotinen kohde.