Suuri linnanpiha

Suomenlinnan perustajan Augustin Ehrensvärdin suunnittelema Suuri Linnanpiha oli valmistuessaan 1760-luvulla koko linnoituksen pääaukio ja hallinnollinen keskus. Linnanpihaa reunustivat mm. linnoituksen komendanttien virka-asuntona toiminut Komendantintalo ja päävartio.

kuvitus_linnanpihasyksyHallinnollisen keskuksen asemaa haluttiin korostaa myös arkkitehtonisin keinoin. Rakennusten sijoittelu ja aukion kaarevat julkisivut saivat aikaan valeperspektiivin, joka lisäsi aukion juhlavuutta ja suuruutta.

Ehrensvärdin hauta

Aukion keskellä sijaitsee Augustin Ehrensvärdin hauta, jolla olevan näyttävän muistomerkin luonnosteli Ruotsin kuningas Kustaa III ja viimeisteli Ehrensvärdin poika Carl August yhdessä Johan Tobias Sergelin kanssa.

Ehrensvärd kuoli vuonna 1772, mutta hän oli 10 vuoden ajan väliaikaisesti haudattuna muualle odottamassa Viaporin haudan valmistumista. Lopulliseen asuunsa hautamuistomerkki valmistui vasta hieman ennen Ruotsin vallan loppua 1800-luvun alussa.

Museo ja asuintaloja

Suuri Linnanpiha vaurioitui pahoin Krimin sodan pommituksessa vuonna 1855, mutta on yhä vaikuttava näky. Ehrensvärdin haudan lisäksi aukiolla on nykyään entisessä Komendantintalossa sijaitseva Ehrensvärd-museo sekä asuintaloja.

Suurelle Linnanpihalle on päälaiturilta matkaa noin kilometri. Vesibussi liikennöi kesäkaudella Suomenlinnakeskuksen laituriin, josta on matkaa noin 200 metriä.

Ehrensvärd-museo

Linnanpihalla sijaitsevassa talossa sijaitseva museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa.

Lue lisää museosta

Linnoituksen perustaja

Augustin Ehrensvärd (1710-1772) johti Viaporin linnoitustöitä.

Lue lisää Ehrensvärdistä